Tilasin pitkästä aikaa Ara Chocolat’n suklaita suklaakauppaan, koska heillä on lähes koko valikoima uudistunut sen jälkeen kun viimeksi olen niihin tutustunut. Ara Chocolat on toiseksi pienin tuntemani suklaanvalmistaja (henkilökuntana ainoastaan yrittäjäpariskunta) ja jos haluat tietää heistä lisää, lue tekemäni haastattelu vuoden takaa täältä.

Kun ihan ensi kertaa tutustuin Ara Chocolat’n suklaisiin, oli yritys juuri perustettu ja kaikki heidän levymuotoinen suklaansa myytiin pakkauksissa, jotka sisälsivät viisi 5g suklaapalasta (tässä esimerkki). Suklaat ovat löytyneet nykyisessä 75g levymuodossa jo hyvän aikaa ja pakkaukset ovat säilyneet tyylillisesti alkuajoille uskollisena. Tässä olisi minusta hieman korjaamisen varaa. Kääreiden visuaalisuudessa (kuvat ja tekstit) ei sinänsä ole vikaa, mutta tällainen läpinäkyvä sellofaanipussi ja ympärille kääritty paperi… ei oikein toimi katseenvangitsijana. Tokihan kyseessä on todellinen käsityötuote, mutta tämä näyttää jo hieman liian kotitekoiselta. Itse suklaalevy on jaoteltu 10 samansuuruiseen palaan ilman kuviointeja.

Suklaassa on raikkaan rusinainen tuoksu. Tuoksu on aluksi voimakkaampi, mutta mietonee nopeasti. Lisätuoksujen löytämiseksi joutuu nuuskimaan ihan tosissaan. Ei kuitenkaan mitään pahaa sanottavaa tuoksusta.

Koostumuksen osalta suklaa on ihan parasta A+ luokkaa. Suklaa on imeskellessä ja sulaessaan niin silkkisen pehmeää kuin vain voi olla, olematta kuitenkaan lainkaan rasvaisen oloinen. En siis usko, että sileys olisi aikaansaatu runsaalla kaakaovoin määrällä suhteessa kaakaomassaan, vaan ihan vaan antamalla suklaan pyöriä konssissa riittävän kauan. Aivan mahtava imeskeltävä.

Maku on ihan aluksi varsin hämmentävä, kun suklaassa selvästi on makuja, mutta mitään niistä en osaa nimetä. Toisenkaan palan kohdalla en keksi yhtään maistamaani elintarviketta (tai muutakaan), jonka makuun tätä voisi verrata. Maku on yleisesti miellyttävä ja pehmeä, eikä kitkeryyttä syödessä löydy lainkaan. Suklaa on makeahko, vaikka tokikaan sokeria ei ole kuin 28% lopun ollessa kaakaota. Olen syönyt lähes koko levyn (ja kirjoittanut samalla ylle ja alle kommentit koostumuksesta ja jälkimausta) kun suuhun/mieleen tulee ensimmäinen makutuntemus: Se on vilja. Ihan pieni vaalean leivän makuvivahde käväisi mielessä, mutta se ei todellakaan ole ainoa suklaan maku. Varsinaista raikkautta suklaassa ei kuitenkaan ole, kuten ei myöskään synkkyyttä tai tunkkaisuutta.

Siinä vaiheessa kun suklaa on sulanut suusta, tulee esiin ihan pienen pieni kitkeryyttä muistuttava tunne, joka kihelmöi kielellä. Ehkä se onkin kaakaosta löytyvää hapokkuutta, jota kuitenkaan ei ole paljon. Ainakin nyt, kun olen popsinut suklaalevystä 80%, tuntuu suussa jälkikäteen myös ihan pienesti sellaista suuta kuivaavaa tunnetta tuon kihelmöinnin ohessa. Hyvä on jälkimakukin. Taidanpa säästää viimeisen rivin vaimolle, vaikka helposti sen nauttisin itsekin.