Soiko sireenit vai laulaako seireenit?

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin

Sirene Chocolate on Kanadassa, Victorian kaupungissa sijaitseva pieni bean to bar -suklaavalmistaja. Koska kukaan ei tiedä missä tällainen paikka on, katsoin Google Mapsista: Victoria sijaitsee nippanappa Kanadan puolella (veden toisella puolella on US of A), maan länsirannikolla, Vancouverin saarella. Amerikan Seattleen on linnuntietä alle 200km.

Maistelussa on nyt kaksi maustamatonta ja lisukkeetonta 73% tummaa suklaata samalta kanadalaisvalmistajalta. Molemmissa suklaissa kaakaopapujen lisäksi ainoa ainesosa on luomu ruokosokeri. Kaakao ensimmäiseen suklaaseen tulee Perusta (Tingo Maria) ja toiseen Fijiltä (Vanua Levu). Suklaakääreiden takapuolella kerrotaan lisätietoja kaakaolajikkeista ja niiden kasvupaikoista. Hieman ylistyssanapainotteisia meinaavat olla nuo tekstit, mutta sallittakoon se valmistajalle.

Keltaiset kääreet kiinnittävät todellakin huomion ja minusta ihan positiivisella tavalla. Itse suklaalevyt ovatkin sitten jotain ihan muuta, nimittäin tylsiä. Levyt on jaoteltu viiteen yhtäsuureen pitkulaiseen palaseen ja se siitä. Ei kaiverruksia tai muita yksityiskohtia. Tokihan tämä on käytännöllistä, muttei tuo tyylipisteitä.

Perulaisesta kaakaosta valmistettu suklaa tuoksuu varsin hedelmäiseltä ja monivivahteiselta. Siinä on hapokkuutta ennustavia tuoksuvivahteita ja mielenkiinto suklaata kohtaan herää kyllä jo ensinuuhkaisusta. Fijiläisestä kaakaosta valmistettu suklaa tuoksuu ihan eriltä. Sen tuoksussa on varsin maanläheisiä ja minulle tylsempiä tuoksuja, kuten tupakkaa ja nahkaa. Tokihan nämäkin tuoksut saattavat maussa olla jotain ihan muuta.

Molemmat suklaalevyt ovat niin paksuja, että palan taittaminen vaatii voimaa ja hampaiden käyttöä. Kun sen saa suoritettua kunnialla maistaja palkitaan sileillä suklailla, jotka hiljalleen sulavat suuhun muuntautuen kovasta harkosta paksuksi ja yleelliseksi suklaamassaksi. Suutuntuma on suklaissa huippuluokkaa, mutta levyn paksuus rokottaa nautintomukavuutta.

Perulainen suklaa ei ole maultaan yhtä raikas kuin tuoksultaan, tai näin ainakin ajattelin ensimmäistä palasta imeskellessä. Suklaan sulaessa siitä kyllä vapautuu raikkaita, hedelmäisiäkin makuja, mutta suklaa on kuitenkin hieman tunkkainen ja pölyisen makuinen. Jonkin verran hapokkuutta suklaassa tuntuisi olevan. Raikkaat maut eivät riittävästi pääse esiin ja jollakin tavalla suklaa maistuu toisen palasen kohdalla hieman vetiseltä. Mausta löytyy joissakin vaiheissa myös hieman kahvin vivahteita. Fijiläinen suklaa maistuukin sitten varsin erikoiselta. Ensimmäistä palasta imeskellessä en oikein saa päähäni mitään tiettyä makua, johon tätä vertaisin. Mielessä kävivät kuitenkin jogurtti, banaani ja kaneli, joten ehkä totuus löytyy siitä suunnasta. Maku on varsin erikoinen enkä muista ihan tällaista makukokonaisuutta aiemmin kokeneeni. Huomaan suklaata imeskellessä, että tässä ei juurikaan ole kitkeryyttä, eli siinä mielessä helppo suklaa. Tokihan nämä vieraat maut saattavat vieroksuttaa satunnaista maistelijaa. Kun myöhemmin maistelin tätä Fijiläistä uudestaan, maku olikin hillitympi ja vähemmän outo kuin aluksi.

Perulaiskaakaon jälkimaku on aika tylsä. Siinä on samoja maanläheisiä makuja kuin suklaassa sitä imeskellessä, mutta kaikki vaan ovat miedompia. Fijiläisenkään suklaan jälkimaku ei riemunkiljahduksia nostata, sellaista “tavallista” tummaa suklaata ilman suuria vikojakaan.

 

Sirene Chocolate Tingo Maria Peru 73%     Sirene Chocolate Vanua Levu Fiji 73%

Close Menu
×

Cart

Kirjaudu sisään

tai rekisteröidy