Lähes kaikkihan me olemme syöneet lehmänmaidosta tai -maitojauheesta valmistettua suklaata, koska sitä lähes kaikki maitosuklaat ovat. Olen itse syönyt lisäksi puhvelin-, lampaan-, vuohen- ja kamelinmaidosta valmistettuja suklaita. Hevosenmaitosuklaa on kuitenkin vielä kokematta, joten suklaata oli pakko ottaa itsellekin kokeeksi levyllinen – huimasta hinnasta huolimatta. Hinta selittyy matematiikalla ja maidon hinnalla: Kun lehmänmaitojauhe maksaa valmistajalle 1 ja puhvelinmaitojauhe yli 5, maksaa kyseinen luomu tammanmaitojauhe lähes 27. Nämä eivät siis ole euroja tai kilohintoja, vaan suhdelukuja.

Pakkausta vilaisemalla ei todellakaan jää epäselväksi mitä pakkaus ainakin sisältää. Hevosen tai tamman päähän siinä oranssilla alustalla komeilee. Kyseessä on limited edition -suklaa, eli suklaan saatavuus ei ole ikuista. Itse suklaalevy on Georgia Ramonin jo tutuksi tulleella muotilla valettu ja siitä löytyy yhteensä kahdeksan (8) erikokoista/-muotoista palasta!

Suklaa tuoksuu… no maitosuklaalta. En havaitse tuoksussa mitään sellaisia viitteitä tai vivahteita, jotka veisivät ajatukset juuri hevosten maailmaan. Kaakaon tuoksu on hyvä ja suklainen, mutta en varsinaisesti osaa sitä sen kummemmin ylistää.

Suklaan koostumus tuntuu ensialkuun ihan pikkuriikkisen rakeiselta, mutta kun tarkemmin tunnustelen rakennetta suussani, se saatoikin olla virhehavainto. Levy napsahtaa napakasti pienemmiksi palasiksi ja tällaista napsahdusta suklaasta yleensäkin kannattaa etsiä. Sulaessaan tämä hevosenmaitosuklaa muuntautuu paksuksi ja sileäksi massaksi, joka tuntuu yleellisen täyteläiseltä.

Maku onkin sitten nimen lisäksi sellainen, joka todellakin poikkeaa totutusta, ja poikkeaakin kunnolla. Nyt ei todellakaan maistu lempeä lehmänmaito tai hikisukkainen vuohenmaito, vaan jokin ihan muu. Suklaassa on niin voimakas ja erikoinen maku, että jos tässä olisi vähänkään kitkeryyttä, voisin luulla tätä tummaksi suklaaksi. Nythän tämä voimakas maku on kuitenkin peräisin tammanmaidosta kaakaon sijaan. Maku yllättää minut aluksi, enkä oikein osaa sanoa pidänkö siitä vai en. Kun olen makustellut suklaata jo muutaman palan verran, voin sanoa, että tämä erikoinen maku on itse asiassa todella mielenkiintoinen. Tässä on selvästi paahteisia makuja, ihan pikkuriikkisen verran karamellisia vivahteita ja lisäksi jotain, jota en osaa verrata mihinkään, koska en ole sitä aiemmin maistanut. Harvoin pääsee varsinkaan maitosuklaa näin yllättämään makuprofiilillaan, ja vieläpä positiivisesti.

Jälkimakuna suuhun jää todella miellyttävä ja mielenkiintoinen maku, joka on varsinaista makua myötäillen paahteinen. En missään nimessä väitä, että tämä kahvilta maistuisi, mutta jotain siihen suuntaan viittaavia vivahteita jälkimaussa on. Voi olla, että kahvi tulee mieleen jälkimaussa mietona esiintyvästä kitkeryydestä. Ehkäpä samaa vivahdetta oli ripaus itse maussakin, mutta en sitä maistamishetkellä vaan osannut muodostaa sanoiksi. Makeuttakin suklaasta löytyy ja nimenomaa täällä jälkimaussa sitä tuntuu olevan enemmän kuin muualla.