Afrikkalaisesta kaakaosta (poislukien madagaskarilainen) valmistetut suklaat eivät tähän päivään mennessä ole oikein säväyttäneet, edes laatusuklaiset, joten pientä ennakkoluuloa on havaittavissa tätäkin suklaata kohtaan.

Kääreiden ja suklaalevyn ulkonäköasioita kommentoin juuri aiemmassa arviossani saman valmistajan perulaisesta suklaasta, joten voit lukea ajatukseni sieltä.

Suklaa tuoksuu oikeastaan maitosuklaalle, jossa kuitenkin hieman voimakkaampi aromi. Tupakan tumpin tuoksukin käväisee sieraimissa toisella nuuhkaisulla. Kolmas nuuhkaisu onkin jo mausteinen. Neljäs on kenties edellisten yhdistelmä, joten lopetan nuuskimisen tähän. Ei ole kovin houkutteleva tämä tuoksu.

Koostumus on hieman jauhoinen, mutta ihan helposti imeskeltävä kuitenkin. Suklaa tuntuu melko kuivalta ja makustellessa tekee koko ajan mieli hörpätä sopivaa suunkostuketta.

Ensimmäinen makuhavainto on hieman pistävä, jopa lievästi etikkainen. Ihan kuin maussa olisi myös jokin esiin pyrkivä hedelmäisempi tai muutoin raikkaampikin maku, joka ei kuitenkaan ihan pääse pinnalle. Maku ei ole yhtä ynseä kuin tuoksu, vaan maistan pureskellessa kauan hukuksissa olleen maun, nimittäin banaanin. Makean banaanin lisäksi suklaassa on kuitenkin myös synkkä puolensa ja se on tuo rinnalla kulkeva kitkeryys, joka sekä tuntuu että maistuu. Tämä on niitä suklaita, joita pitää pureskella nautinnon saavuttamiseksi. Imeskelemällä synkkyys on liian voimakas.

Jälkimaku on selvästi raikkain vaihe suklaata maistellessa. Jälkimaku on suorastaan miellyttävä, vaikka kitkeryyttä on tännekin asti riittänyt hieman enemmän kuin haluaisin. Suklaasta jää kuitenkin sellainen maku suuhun, että mielellään popsasee toisen ja viidennenkin palasen.

Ainesosat: Kaakaomassa, sokeri & kaakaovoi