Siitä on liian kauan kun viimeksi jotain tänne kirjoitin. Anteeksi. Nytkin olen reissussa vieraalla koneella, josta puuttuu tarvittavia asioita arviointipalkkien ja tuotekuvien tekemiseen. Siksi nyt mennän pelkässä tekstimuodossa, kunnes pääsen kotiin oman koneen ääreen. Jatkossa olisi vakaa aikomus alkaa taas edes hieman säännöllisemmin kirjoittamaan arvioita, mutta toki siihen vaikuttaa myös tällaisten suklaiden kohtalaisen vaikea hankintaprosessi Suomeen. Ei näitä suklaita kukaan muu tuo maahan kuin minä.
No mutta se siitä. Nyt on käsissäni kaksi suklaata, jotka ovat samasta pavusta ja saman alueen sadosta lähtöisin. Valmistajakin on suklaissa sama, kuten on myös tuoteseloste ja lähes kaikki muukin. Ainoa poikkeus näissä kahdessa suklaassa on itse asiassa fermentointiaika, eli se aika minkä poimitut kaakaopavut saavat “käydä” ennen papujen kuivaamista. Toinen suklaa on fermentoitunut 48 tuntia ja toinen 72. Mahtaako tällaisesta vuorokauden erosta vielä aiheutua minkäänlaista eroa lopullisen suklaan makuun? Makustelen tätä kirjoittaessa molempia suklaita vuoron perään, jotta mahdolliset erot pääsisivät parhaiten esiin ja olisivat vertailukelpoisia.
Ara Chocolatin suklaissa on edellisen arvioini jälkeen tapahtunut sellainen muutos, että pakkauskoko on muuttunut 27g “viiden palasen patukasta” 75g levyksi. Muutoin kääreiden idea on sama, eli läpinäkyvään pussiin paketoitu suklaa löytyy paperisten kääreiden välistä. Suklaalevyn palaset ovat hieman pelkistetympiä joskin paksumpia kuin mitä patukoissa oli, mutta eipä tämä asia ulkoasuun merkittävää eroa tee, ainakaan arvosanaan.
Nuuhkin ensin 48h levyä. Tuoksussa on mahtavaa raikkautta. Väittäisin suklaan päälimmäistä tuoksua luumuksi tai rusinaksi, joka tapauksessa se on erittäin miellyttävä. Nuuhkaisen nyt 72h levyä ja olen aistivinani voimakkaamman aromin tuoksussa. Väittäisinpä jopa, että tämä 72h suklaa tuoksuu enemmän rusinalle kuin luumulle. Vaikka 72h suklaan tuoksu on voimakkaampi, en pysty väittämään sitä niin paljon paremmaksi, että se arvosanassa näkyisi. Molemmat suklaat tuoksuvat huumaavan herkullisille ja suuni huutaa jo makujen perään.
Koostumuksen osalta en huomaa suklaissa minkäänlaisia eroja. Suklaiden koostumus on sileä, lähes silein mahdollinen ja se muodostaa sulaessaan suuhun erittäin miellyttävän suklaamassan. Ihan pieni tuntemani epäsileys on se, joka juuri ja juuri tipauttaa arvosanan maksimista yhden pikkuriikkisen pykälän alemmaksi.
Aloitan maistamisenkin 48h suklaasta: Hei, tämähän maistuu ihan juustolta! Onneksi juustoinen maku katoaa pian ja esiin tulee hapokas ja suuta hivenen kihelmöivä raikas maku, jota on varsin vaikea nimetä. Siinä on aavistus punaviiniä ja ja… Jäänpä mietiskelemään tuota ja nappaan palasen 72h:ta. Maku on uskomattoman erilainen. Tässä pidemmän fermentoinnin suklaassa riittää raikkautta ja jopa kirpakkuuttaa niin että sukat pyörähtää jaloissa. Voi hyvänen aika kun tämä 72h onkin raikas. Koska edellisestä “vakavasta” suklaan maistelusta on vierähtänyt jo aikaa, meinaan jäädä sanattomaksi makuja kuvaillessa. Kokeillaanpa nyt taas 48h suklaata. Kyllä, se “juustoinen” maku on edelleen täällä. Itse asiassa mietinkin nyt että onko tämä sittenkään juuston kuviteltua makua vaiko hiivan tai vaalean leivän? Tämäkin suklaa on ihan hyvää, mutta kun tuoreimmassa muistissa on tuon 72h suklaan raikkaus ja iloisuus, annan tälle 48h suklaalle makuarvosanaksi 7 ja maistan taas 72h suklaata: Jep jep, rusinaisen taustamaun lisäksi tässä on todella hapokas ja iloisen marjainen maku. Tämä on ehdottomasti kympin kamaa!
72h suklaan raikas maku ulottuu ja riittää pitkälle jälkimaunkin muodossa. Hapokas ja marjainen tunne ja maku säilyy suussa, eikä tällaisen maun haluaisikaan loppuvan. Vasta minuuttien kuluttua tuntuu siltä, että marjaisuus on katoamassa, mutta hapokkuus tuntuu edelleen kielellä ja kitalaessa. 48h suklaan jälkimaku on paljon arkisempi, ihan kuten suklaan varsinainen makukin. Jälkimaussa on pientä hapokkuutta, mutta enimmäkseen maistan sen kuvitellun leivän. Ei tämäkään jälkimaku paha ole, mutta ero jälkimauissa on samaa luokkaa kuin maussa.
Lopputulema suklaavertailussa on ihan selvä. Pidemmän fermentaation suklaa on lähes täydellinen ja toinen jää armotta keskikastiin. Tokihan tämä jaottelu ei välttämättä pidä paikkaansa kaikkien maistajien suissa, mutta näin minun suussa tällä kertaa.
Ainesosat: Kaakaomassa, ruokosokeri & kaakaovoi
