Tämän suklaan perustavaa laatua oleva vika on siinä, että tämä sisältää soijalesitiiniä. Tokihan tämäkin on vain minun mielipiteeni. Minusta se on vaniljan ohessa tarpeeton tuote laadukkaassa tummassa suklaassa, mutta olenhan toki arvioinut pari lesitiiniä sisältänytta suklaata aiemminkin. Lesitiinin läsnäolo ei millään tavalla vaikuta arvosanoihini.
Punainen pahvipakkaus kiinnittää takuulla huomion hyllyssä. Eikä syyttä, onhan tämä tumminta mahdollista tummaa suklaata. Kovin modernilta pakkaus ei näytä, mutta tarviikon kaiken näyttääkään? Itse suklaalevy on ihan mukavan näköinen ja keskellä levyä komeilee sama Å joka löytyy kääreistäkin.
Tuoksussa on selvästi havaittavissa madagaskarilaiselle kaakaolle tyypillistä raikkautta, mutta samalla nuuhkaisulla tulee kyllä varsin selväksi, että nyt on kyseessä todella tumma suklaa. Tuoksussa on pientä pistävyyttä ja juuri tämä pistävyys tuntuu tulevan selvemmin ja selvemmin esille nuuhkiessa, joten pitäisi kenties vaan taittaa palanen suuhun.
Ihan ensimmäisenä huomaan suklaan kuivuuden. Tämä tuntuu alkuun lähes niin kuivalta kuin suklaan voi kuvitella olevan. Tunne kuitenkin muuttuu täysin yllättäen. Vaikka hiljalleen sulava suklaa muuttuu paksuksi ja lähes hampaisiin tarttuvaksi massaksi, ei tämä kuitenkaan kuivaa suuta läheskään niin paljon kuin olen huomannut monien, jopa kymmeniä prosentteja miedompien suklaiden tekevän. Olen hämmentynyt.
Jos olin hämmentynyt suklaan koostumuksesta, niin maku se vasta hämmentääkin. Ensimmäinen varsinainen maku, joka suklaasta irtoaa, antaa odottaa itseään pitkään. Suklaasta irtoaa pikkuhiljaa tummia makuja, jotka vievät ajatukset multaan tai vanhan mummolan perunakellariin. Synkkyyden keskeltä esiin piipahtaa myös pieni madagaskarilaiselle kaakaolle ominainen raikkaus ja hapokkuus, mutta tokikaan tätä suklaata ei ihan raikkaaksi voi kutsua. Mutta olen edelleen hämmentynyt.
Olen laskujeni mukaan maistanut 11 eri 100 % tummaa suklaata ennen tätä ja tämä on niistä kyllä selkeästi, siis todella selkeästi nautittavin. Oikeammin sanottuna tämä on ensimmäinen näin tumma suklaa, josta voisin edes kuvitella kenenkään nauttivan. Poissa on se kaamea pistävyys, joka näistä yleensä löytyy. Sanoinko jo, että olen hämmentynyt? Ylistettyäni suklaan hyviä ja yllättäviä ominaisuuksia minun täytyy kuitenkin sanoa, että en minä tätäkään 100 % suklaata koskaan tule ostamaan nautiskelua varten. Tämä on minulle liian tummaa, mutta tätä syödessä ei tarvitse lainkaan irvistellä tai ihmetellä. Pienikin ripaus rokeria nostaisi tämän suklaan takuulla jo herkuttelutasolle.
Jälkimaku on hyvin samankaltainen itse imeskelymaun kanssa, pääasiassa tumma ja pimeä, mutta suussa tuntuu selvästi raikkaitakin vivahteita. Mausta puuttunut pistävyys on luonut itselleen pienen pesän tänne jälkimakuun, mutta ei ole hälyttävällä tasolla. Hapokuuskin tuntuu jälkimaussa vahvemmin kuin varsinaisessa maussa. Onhan tämä jälkimakukin hieman liian tumma minulle noin niinkuin jokapäiväiseksi asiaksi, mutta sillä uhallakin, että toistan itseäni, totean että paras jälkimaku tähän mennessä näin tummaksi suklaaksi.
Ainesosat: Kaakaomassa, kaakaovoi & soijalesitiini
